Kokonainen valtiokoneiston on syntymässä itäiseen Libyaan. Joku kommentoi, että NTC:n johtajat ovat paljon kiinnostuneempia sodan jälkeisestä Libyasta, kuin sodan voittamisesta. Valtion johtaminen on kuitenkin suuri ja vaikea homma. Ja maan hallinnon luominen lähes tyhjästä on kuitenkin niin vastuullinen työ, että siihen on paneuduttava kunnolla.
Hallinnon virkamiesten määrä lasketaan varmaan jo tuhansissa ja rahoitus ei varmaankaan tule mudostamaan suurta estettä. Ulkomailla asuvat Libyalaiset ovat omilla lahjoituksillaan helpottaneet tilannetta ja keräyksiä on järjestetty mm. Kanadassa.
Osalle vallankumouksellisista siis maksetaan palkkaa. Aiheuttaako tämä kateutta ja keskustelua? Entä sotilaat? Heistäkin varmaan merkittävä osa on ammattilaisia. Ja nämä TOYOTA-kundit avoautossaan kai hekin saavat sentään safkat NTC:n puolesta. Joka tapauksessa oman elannon hankkiminen on NTC:nkin alueella varmaan olennainen osa näiden ihmisten elämää. Pelkällä vallankumousromantiikalla ei elä.
Libyan työttömyysprosentti, ainakin nuorison keskuudessa, taisi olla ennen sotaa 30%. Nyt siis työtä on, mutta kuka maksaa palkan? Poliisi ja muuta valtion elementit ovat myös järjestymässä ja jälleenrakennus varmastikin tulee takaamaan työtä kaikille halukkaille.
https://twitpic.com/4xgyx3/full Kartta Libyan taistelutilanteesta.
Ja Gaddafi siis muka kukistui ennusteeni mukaan jo eilen. Eipä tapahtunut. Siinä on sitkeyttä enemmän kuin kaikissa muissa maailman johtajissa yhteensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti